Lihansyönti suomessa

Lihan syönti Suomessa on ollut pitkään keskeinen osa ruokakulttuuria, mutta siihen liittyvät asenteet ja kulutustottumukset ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet. Alla on laaja katsaus lihan syöntiin Suomessa eri näkökulmista: historiallisesta taustasta, nykytilanteesta, alueellisista eroista, syömisen motiiveista, ympäristövaikutuksista ja tulevaisuuden trendeistä.

1. Historiallinen tausta

Suomessa liha on ollut perinteisesti tärkeä osa ravintoa, erityisesti maaseudulla, jossa ihmiset kasvattivat omia eläimiään. Talvisin liha oli energianlähde, ja sen säilöntä suolauksen tai kuivaamisen avulla oli yleistä. Sianliha oli pitkään yleisin, mutta naudanliha ja poronliha olivat myös merkittäviä tietyillä alueilla.

2. Nykykulutus

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan suomalaiset söivät vuonna 2023 keskimäärin noin 77,8 kiloa lihaa henkeä kohti vuodessa (sisältäen siipikarjan, sian, naudan, riistan ja sisäelimet).

• Siipikarjanliha (erityisesti broileri) on suosituin: n. 29,9 kg/hlö/vuosi.

• Sianliha seuraa: n. 28,1 kg/hlö/vuosi.

• Naudanliha: n. 17,0 kg/hlö/vuosi.

• Muut (riista, lammas jne.): pienempi osuus.

Vaikka kokonaiskulutus on hieman laskenut huippuvuosista, siipikarjan osuus on kasvanut selvästi, kun taas naudan- ja sianlihan kulutus on pysynyt vakaampana tai vähentynyt.

Lähde: Luke – Ravintotase 2023

3. Alueelliset erot

• Kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Tampereella, kasvis- ja vegaaniruokavalioiden suosio on kasvussa erityisesti nuorten ja korkeasti koulutettujen keskuudessa.

• Maaseudulla lihankulutus on yhä yleisempää, ja erityisesti kotimaisen lihan arvostus on korkealla.

• Esimerkiksi Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa liharuoka on keskimäärin keskeisemmässä roolissa arkiruokavaliossa kuin pääkaupunkiseudulla.

4. Lihan syönnin motiivit

Kannattajat perustavat kulutuksensa usein:

• Makuun

• Perinteeseen ja kulttuuriin

• Ravitsemuksellisiin arvoihin (esim. proteiinin lähde)

• Taloudellisuuteen tietyissä muodoissa (esim. jauheliha)

Vastustajat usein viittaavat:

• Eläinten oikeuksiin ja hyvinvointiin

• Ilmastonmuutoksen torjuntaan

• Terveysnäkökohtiin (esim. suolistosyöpäriski, kolesteroli)

5. Ympäristövaikutukset

Lihantuotanto aiheuttaa merkittäviä päästöjä ja maankäyttöä:

• Naudanliha tuottaa eniten kasvihuonekaasupäästöjä, broileri vähiten.

• Suomessa tuotetulla lihalla on usein pienemmät päästöt kuin tuontilihalla, mutta ero on pieni verrattuna kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin.

• EU ja suomalaiset viranomaiset ovat painostaneet ruokaketjua vähentämään lihan kulutusta ja siirtymään kohti kestävämpää ruokavaliota.

6. Tulevaisuuden näkymät

• Kasvipohjaisten tuotteiden, kuten kaurapohjaisten "lihankorvikkeiden" (esim. Härkis, Nyhtökaura), kulutus on lisääntynyt merkittävästi.

• Kuluttajat ovat yhä tietoisempia ilmasto- ja eläinoikeuskysymyksistä.

• Lihan syönti vähenee erityisesti nuorempien sukupolvien keskuudessa.

• Julkisissa ruokapalveluissa (kouluissa, päiväkodeissa) kasvisruokapäivät yleistyvät.

Yhteenveto

Lihan syönti on edelleen yleistä Suomessa, mutta murroksessa. Muutoksia ajavat eettiset, ympäristölliset ja terveydelliset syyt. Vaikka liha kuuluu monien päivittäiseen ruokavalioon, yhä useammat suomalaiset tekevät valintoja, joissa lihankäyttöä vähennetään tai korvataan kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla.

Haluatko, että kokoan tästä myös esityksen tai julisteen?